Usein kysyttyjä kysymyksiä



En halua alueelle kaivosta, pitäisikö jo malminetsintään puuttua?

Mitä pitempään yhtiö ehtii aluetta tutkia, sitä enemmän se on myös käyttänyt rahaa tutkimuksiin. Samalla se kerää tietoa alueen mineraalivaroista ja niiden arvosta. Tätä tietoa kaivosyhtiö pystyy käyttämään hyväksi saadakseen erilaisia lupia läpi myöhemmässä vaiheessa. Ei ole kenenkään osapuolen kannalta järkevää aloittaa tai jatkaa malminetsintää siellä, missä kaivokselle ei ole hyväksyntää.


En halua mailleni malminetsintää. Mitä voin tehdä?


Kuka tai mikä on Rio Tinto?

Rio Tinto on maailman toiseksi suurin, brittiläis-australialainen kaivosyhtiö. Se on perustanut tytäryhtiön Suomeen vuonna 2020. 


Miksi Suomessa on niin huono kaivoslaki?

Milloin kaivoslaki muuttuu?

Eikö kaivostoimintaa kuitenkin tarvita?

Olennaista on kysyä missä, kuka, ja millä ehdoilla kaivostoimintaa harjoitetaan. Pro Rautalampi ei ole yleinen kaivosvastainen liike, vaan puolustamme Rautalammin reitin ainutlaatuista luontoa ja paikallisten asukkaiden oikeuksia sekä haluamme Suomeen paremman kaivoslain. Mukana on varmasti monin eri tavoin kaivostoimintaan suhtautuvia: osa toivoo, että vähentäisimme nopeasti riippuvuuttamme uusista kaivoksista, osa taas suhtautuu kaivostoimintaan myönteisemmin, kunhan se ei tapahdu vastoin paikallisten tahtoa tai ympäristön kannalta huonoilla alueilla.


Lopuksi vielä muutama yleinen väittämä ja vastaus niihin:

"Talvivaara oli yksittäistapaus, oikeasti kaivostoiminta on Suomessa vastuullista."

Laiminlyöntejä ja ympäristöongelmia on viime vuosina raportoitu Talvivaaran lisäksi lukuisilta muilta kaivoksilta, mm. Orivedeltä, Ilomantsista ja Leppävirralta. Nivalassa toimineen Hituran nikkelikaivoksen sulkeminen jäi veronmaksajien harteille, ja lasku on jo yli 16 miljoonaa euroa. Vastikään raportoitiin ainakin 19 entisestä kaivosalueesta, joiden jälkihoito ja vastuut ovat edelleen selvittämättä. Myös lupaehtojen mukaisesti toimivista metallikaivoksista on aina vaikutuksia ympäristöön: vesiin, ilmaan ja maaperään. Nämä haitat pitää huomioida etenkin kun toimitaan vesistöjen, luonnonsuojelualueiden tai asutuksen läheisyydessä.


"Matkailu ja kaivostoiminta voivat elää rinnakkain. Kittilän kunta on tästä esimerkkinä."

Kittilä on pinta-alaltaan yli kymmenkertainen Rautalampiin verrattuna. Kittilän kultakaivos, joka siis ei ole matkailua haitannut, sijaitsee noin 25 km päässä Leviltä ja noin 40 km lähimmistä kansallispuistoista. Sen sijaan kolmen kilometrin päässä Leviltä tehtyä malminetsintää alueen matkailuyrittäjät ja kunta ovat Kittilässäkin vastustaneet. Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestö MaRa on vaatinut luontomatkailukohteille jopa kymmenien kilometrien suojavyöhykkeitä kaivostoiminnalta, sillä melu- ja pölyämisvaikutukset leviävät yleensä laajoille alueille.


"Eikö kaivos toisi paikkakunnalle työpaikkoja ja vaurautta?"

Tämäkin on mahdollista, mutta usein odotukset ovat liian korkealla. Kaivos ei tuo pikavoittoja: Kaivosten perustaminen on hidasta ja epävarmaa: se voi kestää kymmeniä vuosia ja jäädä lopulta toteutumattakin. Lisäksi kaivos edellyttää kunnalta merkittäviä investointeja ja sen toiminta on etenkin alussa usein tappiollista, jolloin myös yhteisöverot jäävät saamatta. Toimintaan liittyy myös suuri konkurssiriski. 

Nykyisin kaivoksissa käydään reissutöissä pitkienkin matkojen takaa, joten työllisyysvaikutukset alueelle eivät välttämättä ole kovin suuria. Uusimpana kehityssuuntana on automatisaatio, jolloin ihmistyövoiman tarve vähenee. Kaivosten elinkaari (muutamasta vuodesta muutamaan vuosikymmeneen) on myös suhteellisen lyhytkestoinen verrattuna moniin elinkeinoihin jotka antavat toimeentuloa sukupolvesta toiseen. Vaikka kaivos lopulta toisi työpaikkoja ja tuloja, on hyvä tiedostaa mitä mahdollisuuksia se samalla heikentää.


"Tulevaisuudessa teknologia kehittyy ja kaivostoiminta voidaan hoitaa ympäristöystävällisesti."

Mahdollisesti, mutta tästä emme voi olla varmoja. Hyvinkään hoidettu kaivos ei välttämättä sovi esimerkiksi herkille luontoalueille. Jos tällaisilta alueilta löydetään houkuttelevia esiintymiä, voi paine niiden hyödyntämiseen olla suuri mikä voi johtaa myös riskialttiiden hankkeiden toteuttamiseen. Lisäksi malminetsintälupa antaa yksityiselle yritykselle yksinoikeudet hyödyntää kallioperäämme, joten kyse on myös tässä mielessä tulevien sukupolvien oikeuksista.

Teknologia voi yhtä hyvin kehittyä myös niin, että tulevaisuudessa kaivoksia tarvitaan vähemmän. Tällä hetkellä Suomessa kehitellään esimerkiksi puupohjaista akkua ja natriumakkua.