Tietoa malminetsinnästä 


Lupaprosessi

Miten malminetsintähanke etenee?

  1. Malminetsintälupahakemukset käsittelee Tukes eli Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, jossa toimii kaivosviranomainen.
  2. Käsittelyn jälkeen lupahakemus kuulutetaan, eli siitä ilmoitetaan Tukesin sivuilla, alueen lehdissä ja kunnan ilmoitustaululla.
  3. Kuulutusaikana maanomistajilla on mahdollisuus jättää muistutuksia ja kaikki kiinnostuneet voivat jättää mielipiteitä. Kunnalta ja Ely-keskukselta pyydetään lausunto.
  4. Kuulutusajan jälkeen Tukes tekee päätöksen, jonka jälkeen asianosaisilla on vielä valitusoikeus.


Lupaprosessi kestää joistakin kuukausista useisiin vuosiin. Nykykäytännön mukaan malminetsintäluvat hyväksytään lähes poikkeuksetta, muistutuksista ja valituksista huolimatta. Suomen kaivoslakia onkin arvosteltu laajasti mm. sen vuoksi, että paikallistason vaikuttamiskeinot hankkeen eri vaiheisiin ovat hyvin vähäiset. 

Malminetsintälupa on yleensä voimassa neljä vuotta kerrallaan, ja siihen voi saada jatkoaikaa yhteensä 15 vuodeksi. Muihin Suomessa kuulutettuihin ja myönnettyihin malminetsintälupiin voit tutustua täällä.


Mitä malminetsintäluvalla saa tehdä?

Malminetsintälupa antaa oikeudet tehdä maastossa raskaampia tutkimuksia kuten tutkimusojien kaivamista, kairauksia ja koelouhintaa myös ilman maanomistajan suostumusta. Maastossa voi liikkua moottoriajoneuvoilla (mm. kairausvaunut) sekä sinne saa pystyttää väliaikaisia rakennelmia. Tutkimusten ajalta maanomistajille maksetaan hehtaarikorvauksena 20 € vuodessa. Malminetsinnän aikana yhtiö kartoittaa ja arvioi alueen mineraaliesiintymän taloudellisen arvon - jos esiintymä on riittävän kiinnostava, yhtiö voi edetä kaivoslupavaiheeseen.


Tarkoittaako malminetsintälupa, että alueelle tulee kaivos?

Malminetsintä ei vielä automaattisesti tarkoita kaivosta. Kaivosyhtiön tavoitteena kuitenkin on ilman muuta kaivoksen perustaminen, jos vain malminetsintä tuottaa halutun tuloksen. Todennäköisyys on alussa pieni, mutta kasvaa sitä isommaksi, mitä pidemmälle projekti etenee. Malminetsintäluvan saanut yhtiö saa myös yksinoikeudet esiintymän hyödyntämiseen. Lue lisää aiheesta esimerkiksi täältä.


Milloin sitten on oikea aika vaikuttaa asiaan?

Oikea aika on mahdollisimman pian, eli nyt! Jos kaivostoiminta ei ole hyväksyttävää alueella, ei ole kenenkään etu, että malminetsintä etenee pidemmälle. Mitä enemmän yhtiö käyttää rahaa tutkimuksiin ja mitä enemmän se saa kerrytettyä tietoa alueen mineraalivaroista, sitä tiukemmin se myös pitää projektista kiinni. Esimerkiksi Heinävedellä Beowulf Miningin tytäryhtiö on jatkolupahakemuksissaan vedonnut rahasummiin, joita se on jo käyttänyt alueen tutkimiseen.

On tärkeää, että paikalliset asukkaat, vapaa-ajan asukkaat, maanomistajat ja vaikkapa kalastuskunnat ovat perillä kaivosyhtiön toiminnasta alueella ja ilmaisevat mielipiteensä kaikissa mahdollisissa vaiheissa.



Malminetsintä Rautalammilla


Kaivosjätti Rio Tinto etsi nikkeliä ja kuparia

  • Maailman toiseksi suurin kaivosyhtiö Rio Tinto varasi vuonna 2019 laajan alueen Sisä-Savosta tarkoituksenaan suunnitella malminetsintälupien hakemista alueelle.
  • Suunnitelmat tulivat laajempaan julkisuuteen ja keskusteluun syksyllä 2020, kun Rio Tinto aloitti helikopterimittaukset Rautalammilla, jopa Etelä-Konneveden kansallispuiston alueella.
  • Rautalammin kunnanvaltuusto päätti 30.3.2021 yksimielisesti, että malminetsintäsuunnitelmille ei ole hyväksyntää.
  • Heti kunnan päätöstä seuraavana päivänä Rio Tinto kuitenkin haki alueelle yhteensä kahdeksaa malminetsintälupaa.
  • Lopulta yli 1,5 vuoden jälkeen Rio Tinto perui lupahakemuksensa joulukuussa 2022


Skandium-hanke ja grafiittitutkimukset

Kunnan pohjoisosassa, Niiniveden rannalla, on kanadalaisella kaivosyhtiöllä Scandium Internationalilla voimassaoleva malminetsintälupa skandiumesiintymän tarkempaa tutkimista varten. Skandiumesiintymästä uutisoitiin aikoinaan "miljardiluokan esiintymänä", mutta tätä arviota on myöhemmin myös kritisoitu ja pidetty teoreettisena.

Lisäksi GTK (Geologian tutkimuskeskus) tutkii mahdollisia grafiittiesiintymiä Pukkiharjun ja Vaajasalmen alueella. Tutkimukset ovat osa GTK:n akkumineraaliprojektia, josta voit lukea lisää täältä.